Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Lukivaikeus ei estä yliopisto-opintoja

Oppimisvaikeudet puhuttavat tänään käyttäytymistieteellisen tiedekunnan Siltamissa.

- Suomessa erilaisille oppijoille on perustuslain ja yhdenvertaisuuslain perusteella taattava muiden kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella yliopistossa, kertoo opintopsykologi Anu Keski-Koukkari yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksiköstä.

Keski-Koukkari puhuu lukivaikeudesta tänään 2.11. klo 16-18 käyttäytymistieteellisen tiedekunnan Siltamissa.

Lukivaikeuden tausta on neurobiologinen ja riski siihen näyttäisi periytyvän suhteellisen vahvasti. Käytännössä lukivaikeus näkyy esimerkiksi hitaana lukemisena, kirjoitusvirheinä (etenkin aikapaineessa) ja vaikeutena lukea vieraskielistä tekstiä.

Yliopistossa lukeminen korostuu, jolloin myös lukivaikeus voi haitata opintoja aiempaa enemmän. Lukivaikeuteen saattaa liittyä myös työmuistin kapeutta, jolloin suuri määrä kielellistä informaatiota voi käydä vaikeasti prosessoitavaksi. Tämä pätee myös luentoihin, ei vain lukemiseen.

Keski-Koukkarin mukaan lukivaikeuteen liittyy usein vaikeuksia opiskella vieraalla kielellä. Vieraiden kielten opiskelijoilla ei luultavasti olekaan yhtä paljon lukivaikeutta kuin esimerkiksi luonnontieteiden opiskelijoilla. Tutkimustietoa on vielä kuitenkin niukasti.

Opetuksessa on paljon vaihtoehtoja

- Yksilölliset mahdollisuudet kurssien suorittamisessa tukevat oppimista, Keski-Koukkari sanoo.

- Fokuksena on oppiminen, ei suorittaminen. Jos lukivaikeus on tiedossa, opiskelija saa tentin suorittamiseen lisäaikaa, sillä kirjoittaminen ja tekstin tarkistaminen vievät usein paljon aikaa. Vammaispalveluilla on myös erillisiä tiloja tenttien suorittamiseen ja muun muassa valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskelija voi suorittaa kokeen tietokoneella. Opiskelija voi myös saada luentomateriaalin ennakkoon, jolloin hän voi tarkistaa etukäteen esimerkiksi vieraskielisten käsitteiden merkitykset.

Keski-Koukkarin mukaan opetus voidaan järjestää monin eri tavoin, ja hyvä opetus tukee kaikkia osapuolia.

- Monissa humanistisen tiedekunnan oppiaineista on mahdollisuus monimuotoiseen kurssien suorittamiseen: vaihtoehtoina on esimerkiksi tentti, essee, oppimispäiväkirja. Opiskelija voi itse valita, millä tavalla hän oppii parhaiten. Tällainen vähentää erityisjärjestelyjen tarvetta.

Helsingin yliopistossa työskentelee tällä hetkellä kuusi opintopsykologia, jotka ohjaavat opiskelijoita ja opettajia mm. oppimisvaikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Lisätietoja opintopsykologien palveluista » »

Kommentoi uutista Facebookissa » »

Teksti: Mari Peltonen
Kuva: Ida Pimenoff
2.11.2010
www.helsinki.fi/verkkotoimitus