Mikkeliin ehdotetaan luomuinstituuttia

Luomutuotannosta tehdään maatalouden kehittämisen standardi ja vuonna 2030 Suomen maataloustuotannosta puolet on luomua. Näin esitti maabrändivaltuuskunta vuosi sitten, mutta toistaiseksi kotimainen luomutarjonta ei ole kasvanut kysynnän tahdissa.

Mikkeliin ehdotetaan luomuinstituuttia

– Maailman ja Euroopan luomutilastoja tarkasteltaessa on silmiinpistävää, että Suomi ei ole mukana kymmenen parhaan joukossa millään mittarilla mitattuna, toteaa TkT, KTT Tarja Cronberg tuoreessa raportissaan, jossa on selvitetty luomuinstituutin perustamista Suomeen.

Cronbergin mielestä Suomessa luomutuotantoa on jarruttanut voimakas vastakkainasettelu, jossa tavallinen suomalainen ruoka on nähty "melkein luomuna" ja varsinainen luomu uhkana. Hänen mukaansa esimerkiksi Itävallassa luomuruoka on levinnyt siksi, että viljelijäjärjestöt ja poliitikot ovat olleet yhtä mieltä luomun kannattavuudesta. Sama koskee Tanskaa, jossa luomun osuus ruokamarkkinoiden myynnistä on lähes seitsemän prosenttia.

– Maailmalla luomu ei tarkoita paluuta vanhaan. Moderni teknologia pitäisi nähdä myös luomutuotannon osana, Cronberg sanoi raporttinsa julkistamistilaisuudessa 17.10. Mikkelissä.

Cronbergin toteuttaman selvityshankkeen taustalla on Mikkelin kaupunki yhdessä seudun muiden kuntatoimijoiden kanssa. Maakunta on panostanut vahvasti luomuun liiketoimintana, ja Mikkelissä on laajaa kokemusta luomututkimuksesta ja -koulutuksesta. Kaupungissa toimivat maaseudun elinkeinoja kehittävä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus.

Cronbergin mielestä Ruralia, MTT ja muut Mikkelin luomutoiminnot pitäisi nyt koota yhdeksi kokonaisuudeksi. Perustettava luomuinstituutti tehostaisi tutkimusta ja tiedonvälitystä sekä vauhdittaisi uusien liiketoimintamallien ja teknologian kehittämistä. Luomuinstituutissa tehtävä tutkimus olisi käytännönläheistä ja sen aiheet kumpuaisivat alan yrittäjien todellisista tarpeista.

Helsingin yliopisto ja Ruralia-instituutti sen osana suhtautuvat ajatukseen myönteisesti.

– Uuden instituutin keskeiset tehtävät olisivat niitä, jotka jo nyt ovat Ruralia-instituutin vahvuuksia. Luomu on käytännönläheinen ja monitieteinen tutkimusalue, ja laajasta yhteistyöstä on hyötyä kaikille. Iloitsen siitä, että alueella on syntynyt vahva innostus luomuinstituutin luomiseksi. Tahtotilasta asia ei ole kiinni, sanoo Pirjo Siiskonen, Ruralian Mikkelin yksikön johtaja.

Myös selvityksen julkistamistilaisuuteen osallistunut suunnittelujohtaja Jussi Karvinen Helsingin yliopistosta totesi, että lähtökohdat luomuinstituutin perustamiselle ovat hyvät, mutta rahoitus ja organisaatiorakenne vaativat vielä lisäselvityksiä. On pohdittava, miten luomututkimuksen kehittäminen onnistuu yliopiston osalta parhaiten, etenkin kun maatalouden osaamista löytyy Mikkelin lisäksi myös Helsingin Viikistä.

– Tärkeintä kuitenkin on, että asiaa ei haudata vaan mietitään pikaisesti, miten rahoitus ja organisointi parhaiten järjestyisivät, Karvinen totesi.

Ruralia-instituutti »»

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus »»

Lue rapotti: "Luomu: tehtävä Suomelle? Luomuinstituutti Mikkeliin" »»

Kommentoi uutista Facebookissa »»

Teksti: Virve Kuusi
Kuva: 123rf
19.10.2011
Helsingin yliopisto, verkkotoimitus


 Tilaa uutiset RSS-syötteenä >>
Kuukauden uutiset >>
Uutisarkisto >>
Yliopisto-lehti
Yliopistolainen
Ylioppilaslehti