Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Metsäpolitiikalle uusi suunta

Suomalainen metsäpolitiikka ei ole aikansa tasalla. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila yllätti äskettäin monet Helsingin Sanomissa toteamalla, että metsäpolitiikkaan tarvitaan uusia vaihtoehtoja. Samaa mieltä ovat tutkijat.

— Kansallisen metsäohjelman suositukset johtavat eri suuntaan kuin minne nykyiset kehitystrendit vievät, sanoi Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen Metsäpolitiikan tulevaisuuden haasteet -seminaarissa Helsingin yliopistossa keskiviikkona.

Metsäteollisuuden rakennemuutos, uudet puunjalostustuotteet ja puun energiakäyttö sekä suojelu haastavat vanhat opit. Perinteisestä puuntuotannon tukemisen sijasta olisi panostettava enemmän uusien tuotteiden tuotekehitykseen, luontoturismiin ja -palveluihin sekä suojeluun.

Professori Eero Nikinmaa Helsingin yliopistosta muistutti, että ilmastomuutos muuttaa myös metsän kasvatuksen ehtoja. Politiikka perustuu tätä nykyä havupuuston kasvatukseen, mutta kuuselle on ennustettu suuria vaikeuksia ilmojen lämmetessä. Kuusten sijasta Etelä-Suomessa alkavat kukoistaa lehtipuut.

— Metsien tuotosennusteet pitäisi laskea uudestaan. Kannattavuuslaskelmat perustuvat nykyilmastoon, Nikinmaa sanoi.

— Pörssissä suositellaan salkun hajauttamista epävarmoina aikoina. Samoin metsäpolitiikassa olisi aika suositella monipuolisempaa kasvatusta.

Nikinmaan mukaan järeät lehti- ja sekametsät myös hillitsisivät ilmastonmuutosta paremmin kuin havumetsät.

Vallitsevan avohakkuuopin kyseenalaisti Metsäntutkimuslaitoksen professori Olli Tahvonen. Hänen mukaansa metsänhoito tähtää yhä metsästä saadun runkopuun maksimointiin. Siitä on johdettu suositus, että metsä kannattaa hakata tasaikäisinä eli avohakkuuna.

Jos metsänhoidon tavoitteeksi nostetaan metsänomistajan taloudellinen tuotto, kuva muuttuu. Metsän kasvattaminen eri-ikäisrakenteisena tuleekin kannattavammaksi.

— Taloudellisen tutkimuksen tulokset eivät juurikaan anna tukea jatkaa nykyistä yhden totuuden metsäpolitiikkaa, Tahvonen sanoi.

Seminaarin järjestivät Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden laitokset ja biotieteellinen tiedekunta yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja Metsähallituksen kanssa.

Teksti: Mikko Puttonen
Kuva: Sanna Agullana
2.10.2009
www.helsinki.fi/verkkotoimitus